Kalevalan Kullervon kipujen kivi

Näin Kalevalan päivänä tekee mieli nostaa esiin jokin terapeuttinen näkökulma Kalevalaan. Olkoon se tällä kertaa Kullervon tarina.

Kullervo on Kalevalan traagisimpia hahmoja. FL, psykoanalyytikko Pirkko Siltala kuvaa kirjassaan Taakkasiirtymä. Trauman siirto yli sukupolvien (2016) Kullervoa mieheksi, joka kokee taakkasiirtymän seurauksena niin vuorovaikutuksen puutetta kuin ruumilliista väkivaltaakin. Äiti katoaa hänen ollessaan pieni. Sijaisvanhemmat eivät ahdistuksensa ja vainoharhaisuutensa vuoksi kykene lämpimään vuorovaikutukseen lapsen kanssa.

Taustalla on tässäkin tarinassa niin kuin monessa muussa tarinassa maailmalla myytti veljesvihasta. Kullervon isä Kalervo ja tämän veli Untamo joutuvat riitoihin keskenään. Vastaava teema on tuttu niin Raamatun Kain ja Abelin kuin Jaakobin ja Eesaun tarinassa. Abel ja Eesau joutuvat halveksitun ja hyljeksityn tuhkaveljen osaan niin kuin Tuhkimo omassa sadussaan siskojensa taholta. Tuhkassa makaaminen nähdään saduissa vertauksena sisaruskateudesta ja siitä, että yksi sisaruksista on vähäarvoisempi kuin muut.

Sisaruskateuden todellisena syynä ovat lapsen tunteet vanhempiaan kohtaan ja vain sen osasyynä lapsen todelliset tunteet sisaria ja veljiä kohtaan. Lapsi pelkää, että ei pysty kilpailemaan sisariaan vastaan vanhempien rakkaudesta ja arvostuksesta. Sisaruskateus kuuluu kuitenkin olennaisena osana lapsen kehitykseen. Siltä eivät välty nekään lapset, joilla ei ole sisaruksia. Heillä kateus kohdistuu ympäristön lapsiin. Kateuden tunne on tavalla tai toisella kohdattava ja käsiteltävä, jotta kehitys voi edetä.

Takaisin Kalevalaan ja Kalervon ja Untamon veljesvihaan. Molemmat ovat suurten sukujensa päämiehiä. Untamon suku kalastaa luvatta Kalervon erävesillä, ja Kalervo katsoo oikeudekseen viedä saaliin. Tästä syttyy sota, joka tuhoaa Kalervon suvun. Henkiin jää vain raskaana olevaa piika, joka myöhemmin synnyttää Kullervon.

Untamo laittaa Kullervon töihin mutta tämä osoittautuu niihin kelvottomaksi. Hänet yritetään tappaa, mutta siinä ei onnistuta. Lopulta Kullervo myydään Ilmariselle, joka lähettää hänet paimeneen.  Ilmarisen ilkeä vaimo, Pohjolan tytär, leipoo Kullervon eväsleipään kiven. Kullervo katkaisee puukkonsa, ainoan isän perintönsä, kiveen. Hän vannoo suuttuneena kostoa ja manaa karhut ja sudet tappamaan Ilmarisen karjan ja pahan emännän.

Siltalan mukaan Kullervolla ei ole kasvulle välttämätöntä peiliä eikä hän opi koskaan pitämään itseään huolenpidon arvoisena. Sen sijaan häneen pesiytyy tunne omasta pahuudesta, syyllisyydestä ja viallisuudesta. Seuraa narsistista raivoa ja depressiota, joille leipään piilotettu kivi toimii symbolina.

Kullervo pakenee tilannetta. Hän saa kuitenkin tietää, että hänen isänsä ja äitinsä ovatkin elävätkin. Hän löytää perheensä, mutta kuulee siskonsa kadonneen. Kullervo saa tilaisuuden työn tekoon, mutta hänestä ei ole tälläkään kertaa työmieheksi. Sen sijaan hänet lähetetään veron maksuun. Paluumatkalla hänen onnistuu vietellä vastaan tuleva neito. Selviää, että neito on hänen kateissa ollut sisarensa. Sisar hyppää koskeen ja hukkuu. Kullervo palaa kotiinsa häpeissään.

Epätoivoinen ja itsetuhoinen Kullervo lähtee sotaretkelle Untamolaan, eikä hänen kohtaloaan sure kukaan muu kuin hänen äitinsä. Sotaretkellään hän saa yksi kerrallaan tiedon perheenjäsentensä kuolemasta. Tuhottuaan Untamon suvun Kullervo palaa tyhjälle kotitilalleen. Hän surmaa itsensä miekallaan.

Kalervon ja Untamon sukujen taistelu on veljessodan myytin paikallinen muunnos. Se voi olla myös osittain historiallinen. Kalervon ja Untamon sukujen välisestä selkkausta koskevissa tarinoissa saattaa olla kerrostumia useista todellisista eri ryhmien vastakkainasetteluista, joita on eri aikakausina ollut Suomen maaperällä. Vastaavia todellisia tilanteita lienee maailmalla monien myyttien taustalla.

Vastaavia tarinoita ja tilanteita löytyy pienemmässä muodossa monesta suvusta ja perheestä nykypäivänäkin. Sisaruussuhteet ovat yksi usein psykoterapiassa, kirjallisuusterapiaryhmissä ja elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmissä käsiteltävä aihe. Ja onneksi sitä voidaan käsitellä. Välejä sisaruksiin on mahdollista korjata. Joskus on tärkeää tutkia niitä, vaikka välien korjaaminen ei olisi mahdollista. Silti on tärkeää tulla itse sinuksi tapahtuneiden asioiden kanssa. Näin Kullervon kivet voidaan heittää tai sulattaa pois.

Laura Närhen  kappale ”Siskoni” on kaunis sovituksen ele teemaan liittyen – koskeehan aihe yhtä lailla siskoja kuin veljiä.  Laulun sanoissa tulee hyvin esille vanhempien rooli. Vaikka sisaruskateus on sisäsyntyinen jokaisessa lapsessa, myös vanhemmilla on peiliin katsomisen paikka siinä, miten he pystyvät kohtelemaan lapsiaan tasa-arvoisesti. Ja se taas voi vaatia katsomista taaksepäin, sukupuun suuntaan, jotta taakkasiirtymät olisi mahdollista katkaista.

Kumpi meistä äidin pieni lempilapsi on?
Kenen hiukset ovat pellavaa ja kultaa?
Kumpi isän ruususista tärkeämpi on?
Kenen olkapäällä taivaan lintu laulaa?

Sinä olet minun siskoni
En tahdo että kilpailumme jatkuu
Sydämeni murtuu
Sinä olet minun siskoni
En tahdo että erkanemme koskaan
Tule mua vastaan
Oi siskoni mun

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää!

Lähteet:

Arvola, Pirjo & Mäki, Silja (2009) Sadun salaisia viestejä. Teoksessa Mäki, Silja & Arvola, Pirjo (toim.) Satu kantaa lasta. Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1. Helsinki: Duodecim, 45 – 66.

Mäki, Silja (2017) Yksi kantaa sitä, mitä ei yhdessä jaeta. Kirjallisuusterapia 2/2017, 43-46.

Siltala, Pirkko (2016) Taakkasiirtymä. Trauman siirto yli sukupolvien. Helsinki: Therapeia-säätiö.

 

 

Kirjallisuusterapia-juhlalehti ilmestynyt

Uusi Kirjallisuustapia-lehti (2/2017) on ilmestynyt.

Suomen juhlavuoden lehden teemoina ovat mm. lukemisen hyvää tekevä vaikutus, kokemustarinoita ja koskettavia kirjoja 100-vuotiaasta Suomesta, satukuningatar Anni Swan, taakkasiirtymät, dissosiaatiohäiriö, elämäkerallinen kirjoittaminen sekä kotiteemaisen kirjoituskilpailun satoa osa II.

Lehden voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Lue lisää lehdestä. Ote lehden pääkirjoituksesta löytyy näiltä sivuilta kohdasta Kuulumisia.

Juhlallisia lukuhetkiä!