Sinulle on annettu nimeksi Heinäkuu

Ihan tuossa korvan takana ovat muistot mummolasta

Minulla on ilo esitellä uusi kirja, Marja-Liisa Hyvärisen Sinulle on annettu nimeksi Heinäkuu (2017), jonka syntyyn elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmäni Elämäkertaa kerrakseen on vaikuttanut. Ryhmässä oli vuosi sitten syksyllä mukana Marja-Liisa Hyvärinen, joka kirjoitti välähdyksiä sukunsa jäsenistä ja etenkin tutki isoäitiään ja mummolan muistojaan runojen kirjoittamisen keinoin.

Sinulle on annettu nimeksi Heinäkuu on paluuta lapsuuden mummolaan ja vetten ympäröimäään kaupunkiin, Kuopioon, ja samalla kirjoittajan omaan lapsuuteen. Siinä tutkitaan mennyttä aikaa muun muassa valokuvien ja epäonnistuneiden negatiivien kautta. Teoksessa on kymmenen kirjoittajan ottamaa valokuvaa.

Mediapinta Oy on julkaissut runokirjan Suomi 100 runokirjaa -kirjasarjassa.

Marja-Liisa Hyvärinen kertoo harrastaneensa runojen kirjoittamista kaksikymmentä vuotta. Hän aloitti  pohjoiskarjalaisista mummolan maisemista innostuksensa ammentavan runokirjan kirjoittamisen kymmenen vuotta sitten luontokuvauksia kirjoittamalla. Kokoelman uusimmat runot ovat syntyneet tänä vuonna Kallaveden äärellä.

Runokirjassa on seitsemän eri lukua ”Keiju”-alkurunon lisäksi. Kolmannessa luvussa nimeltä ”Mummolassa” syvennytään erityisesti mummolan tunnelmiin ennen ja nyt.

 

III Mummolassa

Polttavan kuuma kesäpäivä

Tilkkuja

Heinäkuussa

Vierashuoneessa kaktus katselee ikkunasta ulos

Tilaisuuden tullen

Yhä vaan mietin

Mummon kädet ja polvet röntgenkuvissa

Vierashuoneen korvia huumaava hiljaisuus

Älä anna itsesi tulla vielä väreihin

Rappusilla istui tuppisuita sieniä silpomassa

Ukkia ei ole, ei ole mummoakaan

Pimeys, pihavalo ja minä

Kahvikupit ovat vielä pöydässä

 

Hyvärinen kirjoittaa elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmän merkityksestä seuraavasti:

Elämäkertaryhmän merkityksestä haluan kertoa,  että sen aikana kävin mummon, ukin ja muiden sukulaisten kirjeitä läpi paljon. Samoin katselin valokuvia. Kirjeiden ja kuvien vaikutuksesta sekä  elämäkertaryhmää ohjanneen Silja Mäen innostavien tehtäväantojen myötä syntyi paljon tekstiä näistä kirjeiden ihmisistä. Muistoja, kuviteltuja hetkiä, fiktiota. Runokirjaa varten minun piti valita joku punainen lanka, ja paljon itselle mieluista tekstiä jäi kirjan ulkopuolelle. En halunnut tehdä mummosta runokirjaa, vaikka elämäkertaryhmässä työskentelin mummon näkökulmasta asioita katsoen.

Olen työskennellyt aiheen parissa vuodesta 2014 lähtien. Lähdin liikkeelle kirjoittamalla kymmeniä runoja viinimarjapensaista ja vielä enemmän runoja linnuista. Ihmisistä ja sienestämisestä kirjoitin joukon runoja, mutta sen enempää mummolan väkeen liittyviä runoja en osannut kirjoittaa. Jämähdin, enkä päässyt eteenpäin. Luetin käsikirjoitusta Nuoren Voiman Liitossa. Palautteessa mainittiin, että kokoelma kaipaisi lisää ihmisiin liittyviä runoja. Arvostellussa runokäsikirjoituksessa oli siis paljon luontoon liittyviä kokemuksia, joiden kirjoittamisen olin aloittanut kymmenen vuotta sitten.

Elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmä sai minut taas vauhtiin kirjoittamisessa.

Osa runoista syntyi Silja Mäen kanssa käymieni henkilökohtaisten keskustelujen myötävaikutuksella, osa elämäkertaryhmän vaikutuksesta. Suurimmalla osalla runoista on pidempi historia. Jotkut ovat olleet pöytälaatikossa pitkään. Seitsemän runoa on nähnyt päivänvalon Teatteri Kultsan runoesityksissä. Uusiakin runoja on tältä kesältä ja syksyltä. Monta runoa syntyi sillä tavalla, että yhdistin vanhaan uutta tekstiä.

Ohjaajan roolista käsin tuntuu mainiolta kirjaa lukiessa tunnistaa tiettyjä kohtia runoista, tietää kuulleensa ne ennenkin ja muistaa kirjoittajan istumassa tietyssä tuolissa työhuoneessani.

Seuraavat kirjoittajan pohdinnat kirjan merkityksestä sen ilmestyttyä kuvaavat hyvin kirjoittamisen ja toisaalta myös julkaisemisen kautta näkyväksi tulemisen prosessia:

Jotenkin kirjan runot puhuttelevat minua itseäni yhä uudelleen ja vahvistan niillä uskoa johonkin, jota tyystin tavallisen elämän eläneen ihmisen on vaikea tajuta. Tavoitan runojeni avulla jotain kadoksissa ollutta. Kirjalla on yllättävän iso vaikutus oman itsen ja itseluottamuksen vahvistumisen kanssa. Se tuo tyydytystä ja selittämättömällä tavalla tekee minusta minän.

Mediapinta julkaisee kirjoja palvelukustanteina, omakustanteina ja täyskustanteina. Suomi 100 runokirjaa -kirjasarjaan hyväksytyt kirjat ovat täyskustanteita. Kirjan valmistamisen prosessi on kuitenkin täysin kirjoittajan hartioilla. Taitto tulee Mediapinnalta. Kustantamo lähettää lisäksi kirjan julkaisun jälkeen kirjan tuotetiedot kotimaisten kirjakauppojen, verkkokirjakauppojen ja kirjastojen saataville.

Toivon, että tämä kirja osaltaan kannustaa muitakin kirjoittamaan muistojaan ja kokemuksiaan. Pienten runojen kautta voi sanoa paljon. Kirjan kantta katsoessa on helppo uskoa, että kesä on taas kohta täällä.

Onneksi olkoon, Marja-Liisa!

Linkki kirjaan: http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-703-7

Kirjaa voi ostaa mm. Adlibriksen tai Booky.fi:n kautta.

Kirjallisuusterapia-juhlalehti ilmestynyt

Uusi Kirjallisuustapia-lehti (2/2017) on ilmestynyt.

Suomen juhlavuoden lehden teemoina ovat mm. lukemisen hyvää tekevä vaikutus, kokemustarinoita ja koskettavia kirjoja 100-vuotiaasta Suomesta, satukuningatar Anni Swan, taakkasiirtymät, dissosiaatiohäiriö, elämäkerallinen kirjoittaminen sekä kotiteemaisen kirjoituskilpailun satoa osa II.

Lehden voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Lue lisää lehdestä. Ote lehden pääkirjoituksesta löytyy näiltä sivuilta kohdasta Kuulumisia.

Juhlallisia lukuhetkiä!

 


 

Kirjallisuusterapia-lehti 1/2017 on ilmestynyt

Kirjallisuusterapia-lehti 1/2017

Teemoina

Elämänvoima ja intuitio

Tuuli Jokivartion tekemä Asta Raamin haastattelu, aiheena intuitio ja aiheesta tehty ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja

Positiivinen ja humanistinen psykologia

Dosentti Juhani Ihanuksen kiinnostava ja kattava artikkeli aiheesta. Sisältönä asiaa, jota ei ole ennen julkaistu suomen kielellä.

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen 35-vuotisjuhlan satoa

Juhlan pääesiintyjinä Bar Kapsäkissä 5.11.2016 Parantavan runon äärellä Kaj Chydenius ja Monna Kamu. Lämppäreinä yhdisyksen omat moniosaajanaiset Jaana Huldén ja Heli Hulmi Szymborskajan runojen voimin. Kirjoituskilpailun voittajien – Katri Tapolan, Victoria Tothin ja Mirta Virtaperkon – tekstit.

Lisäksi mm. kirja-arvioita ajankohtaisista ja kirjallisuusterapiatoiminnassa suositeltavista kirjoista sekä toiminnallisesta materiaalista, runokirjoista ja kirjallisuusterapiayhteyksissä syntyneistä omakustanneteoksista.

____

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat@kirjallisuusterapia.net

Irtonumero  7 e, vuositilaus 12 e (2 numeroa)

____

Syksyn lehden teemana on lukemisen hyvää tekevä vaikutus. Tekstien dead line on 1.9.2017.