Kirjallisuusterapia-lehti vie tanssin pyörteisiin ja luovuuden lähteille

Syksyn 2019 Kirjallisuusterapia-lehden teemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri luovien terapioiden muodoissa – tai pikemminkin kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät.

Yhdessä kollegani Helena Hietaniemen kanssa viemme lukijat tanssin pyörteisiin tanssi-liiketerapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuuksia valottaessamme. Liikkeeseen houkuttelee niin satu ”Ruma ankanpoikanen” kuin Kreetalla ohjaamamme omaelämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmän jäsenen kokemukset Artemis-jumalattaren seurassa.

Sirpa-Maija Harjunkoski kertoo ekspressiivisen taideterapian ja kirjallisuusterapian yhtymäkohdista ja luovuuden virkistävästä voimasta. Karoliina Maanmieli ja Anja Vanninen kuvaavat päihteitä käyttävien nuorten vanhemmille ohjaamaansa musiikkiterapiaa ja kirjallisuusterapiaa yhdistävää ryhmää ja sen voimauttavaa vaikutusta.

Luovien terapioiden voi katsoa parhaimmillaan muodostavan saumattoman kokonaisuuden, kuin hyvin toimivan yhteisön tai perheen, jossa autetaan ja tuetaan toinen toista ja opitaan toinen toiselta, kuitenkin omat rajat säilyttäen. Tähän saumattomuuteen lienee vielä matkaa suuremmassa mittakaavassa, vaikka yksittäiset toteutukset jo hyvin toimivatkin. Avoimuus säilyttäen on mahdollista päästä eteenpäin. Tästä on hyvänä esimerkkinä tämän vuoden alussa aloitettu yhteistyö luovien terapioiden kesken tavoitteena joskus tulevaisuudessa yhteinen taideterapeutin koulutusohjelma ja ammattinimike. Ennen sen toteutumista kaikki tahot järjestävät ja kehittävät koulutustaan omilla tahoillaan.

Toisena teemana lehdessä ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Sanataideopetuksen raja kirjallisuusterapeuttiseen toimintaan on veteen piirretty viiva. Lisäksi Päivi Kosonen päättää kolmiosaisen artikkelisarjansa hoitavasta lukemisesta.

Lehdessä muistetaan hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia. Hänen otteensa psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen, lukemisen ja kirjoittamisen hyvää tekevän vaikutuksen huomioiva. Claes Anderssonin muistokirjoituksen on lehteemme laatinut hänen eduskunta-avustajansa Aija Andersson.

Lehden kirjallisuusterapeuttinen harjoitus ammentaa Anderssonin nimeä kantavasta runosta. Runo ja harjoitus kutsuvat kohtaamaan omat nurjat puolet ja houkuttelevat huumorin avulla esille eteenpäin kantavia puolia meistä jokaisesta. Runon suomennokseksi valittu Leena Sippolan suomennos kirjasta Parantava runo (1985, Tammi) kunnioitukseksi Sippolan uranuurtavaa työtä suomalaisen kirjallisuusterapian parissa.

Lehdestä löytyy tuttuun tapaan kirja-arvioita. Sivunsa saa Juhani Ihanuksen kattavan teoksen Transformative Words arvio. Anja Snellmanin romaani Kaikkien toiveiden kylä vie aistivoimaisesti Kreetan menneisyyteen ja nykyisyyteen ja kertoo ennen kaikkea ystävyyden voimasta. Heli Hulmin Luopumisharjoituksia pohtii irti päästämistä kolmen naisen elämänkohtaloiden kautta. Sari Kortesojan runot teoksessa Stressaantunut koralli haalistuu ja Marja-Leena Mäkelän runot teoksessa Hitaasti huomiseen antavat uskoa sanojen voimasta toipumisessa ja elämänpolkujen tarkastelussa.

Jaana Raution taitto on jo toistamiseen ilo silmälle. Uusi tuttavuutemme paino- ja postitustyössä on tallinnalainen Printon.

Kiitos kaikille kirjoittajille ja lehteä tehneille!

Antoisia lukuhetkiä ja luovuuden lentoa!

Silja Mäki

Kirjallisuusterapia-lehden vastaava päätoimittaja

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Kirjallisuusterapia-lehti ilmestynyt

Syksyn Kirjallisuusterapia-lehden teemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri luovien terapioiden muodoissa – tai pikemminkin kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Mukana ovat tanssi-liiketerapia, taideterapia ja musiikkiterapia.

Toisena teemana lehdessä ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Sanataideopetuksen raja kirjallisuusterapeuttiseen toimintaan on veteen piirretty viiva. Lisäksi Päivi Kosonen päättää kolmiosaisen artikkelisarjansa hoitavasta lukemisesta.

Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia.

Lehdestä tarkempaa tietoa näiden sivujen kohdassa Kuulumisia.

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Antoisia lukuhetkiä!

Kirjallisuusterapia Helsingin Kirjamessuilla

Kirjallisuusterapia-lehti ja Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry

Helsingin Kirjamessuilla Kultin lavalla

La 26.10.2019
Klo 12-12.30 Heikki Savola haastattelee Juhani Ihanusta otsikolla Mitä on kirjallisuusterapia?
Klo 12.30-13 Mia Öblom kertoo runojen terapeuttisuudesta ja lavarunoudesta sekä lausuu runoja
Lämpimästi tervetuloa!
Messuilla myynnissä uusi Kirjallisuusterapia-lehti

Runojen hoitavaa voimaa Taiteiden yössä

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys esittäytyi Helsingin Taiteiden yössä 23.8.2018 perinteiseen tapaansa. Kertoja on kertynyt jo reippaasti yli 20.

Eilisessä illassa runot saivat näyttää lempeät voimansa. Ilta alkoi psykoterapeutti Jaana Huldénin runonlausuntaesityksellä Jotkut pitävät runoudesta. Tosin tässä tilaisuudessa niistä taisivat pitää kaikki, koko lähes 60-päinen yleisö. Runoilijat Wislawa Szymborska, Pablo Neruda ja Tomas Tranströmer johdattivat kuulijat syviin tunnelmiin, pohtimaan ihmisyyttä, ystävyyttä, sisaruutta, sukupolvia taaksepäin ja elämää eteenpäin.

Psykologi ja lavarunoilija Annamaria Öblom saatteli meidät alustuksessaan runojen terapeuttisuuden ja parantavan voiman äärelle teoreettisemmassa mielessä ja myös kirjallisuusterapian käytäntöjä valottaen. Kiinnostava ja uudempi alue oli lavarunouden hyvää tekevä voima niin esiintyjälle kuin kuulijoillekin.

Tosiaan, ääneen lausumisella tai lukemisella on merkityksensä. Sen huomasin erityisesti Öblomin kirjoittamasta ja nyt ääneen lukemasta runosta ”Eronneet ihmiset”. Olen vuosi sitten toimittanut runon Kirjallisuusterapia-lehteen (lehti 2/2017). Nyt kuultuna siitä avautui aivan uusia ulottuvuuksia. Mistä kaikesta olemmekaan eronneet ja miten olemme nuo erot kokeneet. Ja onko niin, että ero mahdollistaa aina uuden liittymisen?

Illan aihe ja alustaja saivat osallistujat keskittymään ja kirjoittamaan runoja. Kynät ja paperit otettiin innolla vastaan.

Tunnelma oli hieno. Ja olisiko tällaiselle tilaisuudelle parempaa paikkaa kuin Kallion kirjaston arvokkuutta ja samalla kodikkuutta henkivä kupolisali? Oli ilo saada juontaa tilaisuus.

Eläköön runot!

Kirjallisuusterapia-lehden toimitussihteeri Tuuli Jokivartio-Toivonen infopöytää pitämässä.

Isossa kuvassa ylhäällä Annamaria Öblom ja kirjoittamiseen keskittynyt yleisö.

Kuvat Silja Mäki

 

 

Runojen parantavaa voimaa Taiteiden yössä

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry esittäytyy perinteiseen tapaansa Helsingin Taiteiden yössä

torstaina 23.8.2018 klo 18-20 Kallion kirjaston kupolisalissa

Ohjelmassa:

Runoesitys

Jotkut pitävät runoudesta, psykoterapeutti Jaana Huldén

Luento

Runojen terapeuttisuus ja parantava voima, psykologi, lavarunoilija Annamaria Öblom

Luvassa Wislawa Szymborskan, Pablo Nerudan ja Tomas Tranströmerin runoja

Esillä kirjallisuusterapiaan liittyvää materiaalia: lehtiä, kirjoja, tietoja alkavista ryhmistä ym.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja Taiteiden yö 2018