Suomenlinnan kirjallisuusterapiapäivä

Tarinoiden mieli

Kirjallisuusterapia ja rakkauden monet kasvot

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys 40 v.

22.10.2021 Suomenlinna klo 9.30-20.00

Tarinat yhdistävät, lohduttavat ja eheyttävät. Tule Suomenlinnan merimaisemiin herkistymään rakkauden ja taiteen äärelle, kuuntelemaan uusinta tietoa kiintymyssuhteista ja kokemaan liikkeen voima.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.kirjallisuusterapia.net

ESITE Tarinoiden mieli 2021

Rakkauden monet kasvot Suomenlinnassa

Tilaisuus on peruttu koronavirusepidemian vuoksi. Tilaisuus toteutuu keväällä 2021.

Tarinoiden mieli

Kirjallisuusterapia ja rakkauden monet kasvot

27.3.2010 Suomenlinnassa klo 9.30-16.30

Tarinat yhdistävät, lohduttavat ja eheyttävät Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n perinteisessä tapahtumassa.

Tule Suomenlinnan merimaisemiin herkistymään rakkauden ja taiteen äärelle, kuuntelemaan uusinta tietoa kiintymyssuhteista ja kokemaan liikkeen voima.

Lisätietoja esitteestä

Tarinoiden mieli löytyi Suomenlinnassa

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n Tarinoiden mieli – kirjallisuusterapian väyliä maailmoihin -päivää vietettiin perjantaina 22.3.2019 Suomenlinnassa. Pirunkirkon Pajasali loi päivälle ainutlaatuisen tunnelmansa valkoisiksi kalkittuine seinineen ja dramaattisine ikkunasyvennyksineen, joihin saattoi vetäytyä kirjoittamaan ja kuulostelemaan mielensä liikkeitä. Kirkas keväinen päivä innoitti. Osallistujia oli yli 40.

Aamun avasivat yhdistyksemme lausuntataiteilijat kirjailija, kirjallisuusterapiaohjaaja Heli Hulmi ja psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén Tomas Tranströmerin runoista kootulla esityksellään Huldén & Hulmi  goes Tranströmer II. Runoilija on heille ehtymätön kaivo, joka myös koskettaa kuulijoita syvällisesti. Minua puhutteli tällä kertaa erityisesti runo, jossa pohditaan lasin symbolista merkitystä: sen läpi näkee mutta ei saa emotionaalista kontaktia toisiin. Tässä kohtaa Hulmi melkeinpä kieriskeli lattialla runon lasioven edessä, pääsemättä sisään. Tulkinta on tuttu satuterapiayhteyksistä ja Marie-Louise von Franzin jungilaisista tulkinnoista, jotka liittyvät mm. Lumikki- ja Ruusunen-satuihin.

Minä jatkoin tästä kansansatujen terapeuttisuuteen. Työstettäväksi saduksi olin valinnut Hannun ja Kertun, sadun, joka porautuu ihmisen elämän ja mielen peruskysymyksiin: turvan, huolenpidon ja ravinnon tarpeeseen, lapsen ja vanhempien suhteeseen sekä ennen kaikkea kasvuun ja sen välttämättömyyteen. Sadun alkukuvassa äidin ravinto on lopussa ja lasten täytyy opetella selviytymään itsekseen. Metsään eksyminen kuvaa sitä, että ihmisen on löydettävä itsensä uudenlaisessa, perustavanlaatuisesti muuttuneessa elämäntilanteessa – joka voi tosielämässä olla mikä tilanne tahansa.

Osallistujat kuuntelivat sadun lukua keskittyen. He lähtivät kirjoittamaan siitä, mihin sadun tunnelmat johdattivat. Osa sujahti Hannun tai Kertun nahkoihin, häkkiin tai veljeä lihottamaan sekä niin omasta kuin sisaren puolesta pelkäämään. On aina yhtä hämmästyttävää, miten keskenään vieraat ihmiset lähtevät jakamaan kirjoittamaansa ja kokemaansa pienissä ryhmissä tällaisessa yleisötilaisuudessa: kosketetuksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia, uskalluksia kurkistaa omaan sisimpään ja sisäiseen lapseen.

Lounaan jälkeen dosentti Juhani Ihanus kertoi meille luennossaan tarinallisuuden ja kirjallisuusterapian yhtymäkohdista. Hän peilasi aihetta Daniel Sternin käsityksiin minuuden kehittymisestä pienen vauvan ydinminuudesta kertovaan minuuteen tarinoiden maailmassa sekä Dan McAdamsin ajatuksiin narratiivisesta identiteetistä. McAdamsin avaukset elämäntarinan tutkimuksen keinoista yhtenevätkin kirjallisuusterapian menetelmien kanssa: varhaisin muisto, merkityksellinen nuoruuden muisto, tulevaisuuden näky… Elämäntarinoilla kerromme itsellemme ja toisillemme, keitä olemme, millainen identiteettimme on ja miten se muuttuu.

Seuraavaksi pääsi vaihtiin Tarinateatteri Mosaiikki, joka syvensi ja kokosi huikealla tavalla yhteen päivän antia. Osallistujat pääsivät tutkailemaan elämänsä kysymyksiä ja näkemään ne kolmen taitajan esittäminä. Estradille nousi paitsi kuvia Tranströmerin runoista myös Hannusta ja Kertusta. Sadun kuuntelemis- ja kirjoittamiskokemus syveni niin sisaruuden, äitisuhteen kuin elämän suunnan pohdintaan. Lopulta äitejä melkein kirjaimellisesti työnnettiin uuniin. Rajulta kuullostavat näyt olivat niin niiden esille nostajille kuin kuulijoille ja katsojillekin katarttisia, puhdistavia. Eräs osallistuja kertoi jälkeenpäin olleensa mukana monessa tarinateatteritilaisuudessa mutta että ei ollut koskaan nähnyt näin syvälle menevää työskentelyä.

Sokerina pohjalla päivän juontaja Kirsi Marttinen repi tarpeettomiksi käyneitä kirjoja ja antoi meille osallistujille mahdollisuuden löytää niiden sivuilta sanat, joilla kuvata päivän antia. Kierrätystä parhaimmillaan. Valitsin sanat: ”Lennän tähtiin ja vielä kauemmas.”

Kiitos kaikille päivän suunnittelijoille, järjestäjille, toteuttajille ja osallistujille! Kiitos, että sain olla mukana! Tarinoilla on mieli.

 

Tarinoiden mieli

Tarinoiden mieli

Kirjallisuusterapian väyliä maailmoihin

22.3.2019  klo 9.30 alkaen Suomenlinnassa

Tarinat yhdistävät, lohduttavat ja eheyttävät. Tule Suomenlinnan merimaisemiin herkistymään taiteen äärelle, osallistumaan yhden kerran kokoontuvaan kirjallisuusterapiaryhmään, kuuntelemaan uusinta tietoa tarinallisuudesta ja  kokemaan tarinateatterin voima.   

Ohjelmassa runoesitys, satuterapiaryhmä, luento ja tarinateatterituokio

Järjestäjänä Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry

Lisätietoja esitteestä

Lämpimästi tervetuloa!

Esitettä saa vapaasti jakaa eteenpäin.

Päivän kulusta ja tunnelmista löytyy kuvaus näiltä sivuilta kohdasta Kuulumisia.

Satujen avulla voi pysäyttää sarjamurhaajan

Satujen avulla voi pysäyttää ellei jopa parantaa sarjamurhaajan. Näin on, mikäli on uskomista Tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Arabialaisen satukokoelman kehyskertomuksen mukaan julma kuningas menee naimisiin iltaisin ja mestauttaa vaimonsa aamuisin. Viisas vaimo, visiirin tytär Shahrazadin alkaa kertoa kuninkaalle satuja, jotka jättää aina aamuisin kesken. Kuningas ei voi mestauttaa häntä, koska ei kuulisi kiehtovia tarinoita loppuun. Näin kuluu kolme vuotta, ja vaimo esittelee kuninkaalle kolme satujen lomassa syntynyttä poikaa. Kuningas rakastaa vaimoaan ja lapsiaan. Sarjamurhaaja on parannettu.

Tuhannen ja yhden yön tarinat olivat aiheena Satuja kapakassa tapahtumassa 8.5.2017 ravintola Oivassa Helsingin Kalliossa. Idean äiti, sosiaalityöntekijä ja kirjallisuusterapiaohjaaja Kirsi Marttinen johdatti meidät kuulijat satukokoelman ideaan ja luki meille näitä satuja.

Marttinen on opiskellut kirjallisuusterapiaa Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen järjestämässä Kirjallisuusterapian perusteet -koulutuksessa. Hän innostui siellä erityisesti pitämästäni satuterapiaoaosuudesta ja on vienyt luovasti satujen sanomaa eteenpäin.

Tuhannen ja yhden yön tarinat kuvaavat meille tutumpien kansansatujen tapaan kaikkia elämän alueita, kuten lapsen ja vanhemman suhdetta, parisuhdetta, aikuiseksi kasvamista sekä elämää miehenä ja naisena. Katkeruus, kateus ja anteeksianto – kaikki kuuluvat palettiin.

Eniten meitä kuulijoita puhutteli satu Sindbad Merenkulkijasta, jossa päähenkilö hyvää hyvyyttään ottaa selkäänsä kannettavakseen huonokuntoisen vanhuksen. Vanhus tarraakin hänen kaulaansa kiinni jaloillaan eikä hänestä niin vaan pääse eroon. Terapeuttisesti jokainen voi miettiä, mikä on hänen oma vanhuksensa – ehkä jokin riippuvuus, pakkomielle tai fobia tai pienempi pinttynyt toiminta- tai ajattelutapa. Yhden paikalla olijan mieleen nousi, että se lienee nykypäivänä monelle työ, joka vie kaiken huomion ja estää elämästä täydesti.

Marttinen luki satuja pääasiassa arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttilan suoraan arabiasta suomentamasta laitoksesta Tuhat ja yksoi yötä (2010). Saimme todeta kielen olevan raikas ja käännöksen jotenkin suorasukaisempi kuin monen kielen kautta suomennetut versiot. Mainiota oli kuulla myös Marttisen muisteluita entisestä koulutoveristaan Hämeen-Anttilasta, jonka hän muisti nerona, joka tiesi kaikesta kaiken.

Satuja kapakassa saadaan kuulla Oivassa vielä 5.6.2017 klo 18.00 alkaen. Satuja kapakassa on luvassa myös Arts go to the Kapakka -festivaalailla elokuussa Helsingissä sekä Oulun Muusapäivillä 12.8.2017 ravintola Tubassa. Kirsi Marttiselle saa esittää toiveita saduista. Tietoa tapahtumista löytyy myös osoitteesta www.kirjallisuusterapia.net

Suosittelen lämpimästi!

Tämä teksti oli hieman muutetussa muodossa Kallio-lehdessä 17.5.2017. Lehden toimittaja bongasi jutun Kirsi Marttisen vinkistä nettisivuiltani ja pyysi julkaisulupaa. Hassua!

KUVA: Pirjo Arvola