Kirjallisuusterapia-lehdessä luonto herää ja herättää

Kevään 2021 Kirjallisuusterapia-lehti kutsuu luonnon äärelle – havahtumaan, ihmettelemään, kohtaamaan  ja voimaantumaan. Se on ilo esitellä näin Kirjan ja ruusun päivänä.

Antiikin Kreikasta lähtöisin oleva biofilia-käsite tarkoittaa rakkautta elämää ja kaikkea elävää kohtaan. Sen mukaan ihminen tuntee sisäsyntyistä tarvetta olla luonnossa, sen osana. Sanaa käytti psykoanalyytikko ja filosofi Erich Fromm (1964) kirjassaan The heart of man (suom. Hyvän ja pahan välillä, 1967). Myöhemmin sen otti käyttöönsä sosiobiologi Edward O. Wilson, jonka mukaan yhteys luontoon on universaali, kulttuurista tai yksilön persoonasta riippumaton perustarve, joka on syntynyt kehityshistoriamme myötä (ks. esim. Wilson 2016).

Koronaviruspandemian aikana luonnon merkitys on monelle noussut huomattavasti. Luonto toimii mitä parhaimpana vastapainona ruudun tuijottamiselle, etätyölle ja paljolle sisällä oleilulle. Luonto elvyttää ja antaa uusia näkökulmia sekä toivoa tässä epävarmuuden kyllästämässä ajassa. Kirjallisuusterapian vieminen luontoon tuo toimintaan arvokkaita ulottuvuuksia, ja luonnon elementit auttavat ihmistä ymmärtämään itseään ja voimaan paremmin. Luonnosta löytyy symboleja ja metaforia tunteille.

Juhani Ihanuksen artikkeli ”Sanoja juurilleen” valottaa kiinnostavasti ekofilosofiaa, ekopsykologiaa, ekoterapioita ja ekopoetiikkaa. Tutkija Henna Laininen kertoo ohjaamistaan ilmastoahdistusta käsittelevistä kirjoittavista ryhmistä ja ympäristökasvattaja Milla Tuormaa työstään ja kokemuksistaan luonnon hoitavasta voimasta. Pirjo Suvilehto kertoo kehittämästään eläinkirjallisuusterapiasta ja Sanna Sutela lukukoiratoiminnasta.

Omassa artikkelissani ”Pärskeet pirstovat pelot palasiksi” kerron kokemuksistani kirjallisuusterapian viemisestä luonnon helmaan ja sen voimauttavista vaikutuksista. Mukana ovat niin elvyttävät kirjoitushetket lähiluonnossa Helsingin Keskuspuiston reunalla kuin sykähdyttävät hetket Kreetalla vuorten ja turkoosinsinisen meren syleilyssä, unohtamatta iki-ihanaa Mustasaarta Helsingin kupeessa.

Lehdessä esitellään myös luonnon hyvää vaikutusta käsitteleviä kirjoja, joista löytyy ainesta niin kirjallisuusterapiaohjaajan työkalupakkiin kuin kenen tahansa omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneen kirjahyllyyn. Mukana on niin aikuisille kuin lapsillekin soveltuvia kirjoja.

Lisäksi ääneen pääsevät muun muassa Pirjo ja Pekka Arvolan iki-ihanat Väiski-kuvakirjat ja Anne Tarsalaisen koskettava omakohtainen Ettet unohtaisi nimeäsi. Heli Hulmin Kirkas hetki vie novellien muodossa tärkeisiin muistoihin ja Viivi Rantasen Sarjakuvaterapiaa sarjakuvan muodossa mielen kuntoutumisen maailmaan.

Antoisia lukuhetkiä, ehkä luonnon ääressä sitten, kun aurinko pääsee taas pilkistämään keväisen räntäsateen jälkeen!

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Lähteet:

Fromm, Erich (1964) The heart of man. Its genius for good and evil. NY: Harper & Row. (suom. Hyvän ja pahan välillä, 1967)

Wilson, Edward O. (2016) Mitä ihmisen olemassaolo merkitsee. Suom. Hannu Poutiainen. Helsinki: Basam Books.

Kirjallisuusterapia-lehti vie muistoihin ja etsii toivoa

Otteita Kirjallisuusterapia-lehden 2/2020 teemoista sekä ajatuksia epävarmana aikana elämisestä:

Lehden alkupuolella saamme Mirja Heikkilän matkassa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa terapeuttisen kirjoittamisen prosessiin ja sen vaikutuksiin häpeästä irti päästämisessä. Leena Karlsson kertoo artikkelissaan opetustavastaan, jonka avulla pelko vieraan kielen oppimista kohtaan helpottaa. Jaana Huldén luo katseen toivoon ja Kirsi Virkkunen unien voimaan.

Lehden katsaukset muodostavat kokonaisuuden muistelun ja elämäkerrallisen kirjoittamisen maailmasta, aina lapsuudenmuistoista vanhuuteen saakka. Saattohoitopotilaiden kanssa ovat Jenni Hurmerinnan kokemuksen mukaan läsnä toivo ja kiitollisuus.

Lisäksi lehdessä on tuttuun tapaan kirja-arvioita ajankohtaisista ja kirjallisuusterapiassa hyväksi havaituista kirjoista. Harjoituksena tarjoillaan muistojen kollaasi.

Elämme haastavaa aikaa. Kukaan ei tiedä, miten syksy etenee ja kuinka kauan koronavirus on joukossamme. Mikä auttaisi tässä, helpottaisi epätietoisuudessa? ”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi”, toteaa Tuutikki Tove Janssonin Taikatalvessa (1958).

Tuutikin lausahdus on tuonut lohtua monelle asiakkaalleni viime kuukausien aikana, antanut luvan etsiä tapaa kellua tuossa epävarmuudessa, joka sitten voikin kasvaa levollisuudeksi, ainakin hetkittäin. Toteamuksesta on mahdollista hakea siltaa havaintoon, että asiat ovat juuri nyt hyvin. Huolia ja murheita elämässä väistämättä on, mutta ovatko ne sellaisia, joille en juuri nyt voi mitään? Voinko päästää niistä nyt irti? Kun pääsen havaintoon, että juuri nyt voin hengähtää kaikista huolista ja antaa itseni olla rauhassa, voin rakentaa siitä luottamusta seuraavaan hetkeen.

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com

Antoisia lukuhetkiä!

 

Kirjallisuusterapia-lehti 2/2020 on ilmestynyt

Syksyn 2020 Kirjallisuusterapia-lehti on ilmestynyt. Lehden teemat katsovat niin taaksepäin, menneseeseen ja muistoihin, kuin eteenpäin, toivoon ja unelmiin. Alkuperäisen teeman, muistelemisen ja elämän hyvästelemisen, rinnalle haluttiin koronavirusepidemiatilanteessa nostaa toivon ja tulevaisuuteen katsomisen teema.

Lehden sisällöstä tarkemmin ks. kohta Kuulumisia.

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com

Antoisia lukuhetkiä!

 

 

Kevään Kirjallisuusterapia-lehti on ilmestynyt

Kevään 2020 Kirjallisuusterapia-lehden teemana on kehollisuus ja kehon ja mielen yhteydet. Artikkeleiden aiheina ovat mm. trauma ja kehollisuus, syövän ja  kivun työstäminen kirjallisuusterapian menetelmin sekä joogaa ja kirjallisuusterapiaa yhdistävät ryhmät. Lisäksi artikkelit käsittelevät äitien kirjallisuusterapiaryhmää ja menetemän käyttöä päihderiippuvaisten kanssa. Lehdessä on myös kirja-arvioita aihetta sivuavista ja toiminnassa käytettävistä kirjoista.

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com

Antoisia lukuhtkiä!

 

Kirjallisuusterapia-lehti vie tanssin pyörteisiin ja luovuuden lähteille

Syksyn 2019 Kirjallisuusterapia-lehden teemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri luovien terapioiden muodoissa – tai pikemminkin kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät.

Yhdessä kollegani Helena Hietaniemen kanssa viemme lukijat tanssin pyörteisiin tanssi-liiketerapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuuksia valottaessamme. Liikkeeseen houkuttelee niin satu ”Ruma ankanpoikanen” kuin Kreetalla ohjaamamme omaelämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmän jäsenen kokemukset Artemis-jumalattaren seurassa.

Sirpa-Maija Harjunkoski kertoo ekspressiivisen taideterapian ja kirjallisuusterapian yhtymäkohdista ja luovuuden virkistävästä voimasta. Karoliina Maanmieli ja Anja Vanninen kuvaavat päihteitä käyttävien nuorten vanhemmille ohjaamaansa musiikkiterapiaa ja kirjallisuusterapiaa yhdistävää ryhmää ja sen voimauttavaa vaikutusta.

Luovien terapioiden voi katsoa parhaimmillaan muodostavan saumattoman kokonaisuuden, kuin hyvin toimivan yhteisön tai perheen, jossa autetaan ja tuetaan toinen toista ja opitaan toinen toiselta, kuitenkin omat rajat säilyttäen. Tähän saumattomuuteen lienee vielä matkaa suuremmassa mittakaavassa, vaikka yksittäiset toteutukset jo hyvin toimivatkin. Avoimuus säilyttäen on mahdollista päästä eteenpäin. Tästä on hyvänä esimerkkinä tämän vuoden alussa aloitettu yhteistyö luovien terapioiden kesken tavoitteena joskus tulevaisuudessa yhteinen taideterapeutin koulutusohjelma ja ammattinimike. Ennen sen toteutumista kaikki tahot järjestävät ja kehittävät koulutustaan omilla tahoillaan.

Toisena teemana lehdessä ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Sanataideopetuksen raja kirjallisuusterapeuttiseen toimintaan on veteen piirretty viiva. Lisäksi Päivi Kosonen päättää kolmiosaisen artikkelisarjansa hoitavasta lukemisesta.

Lehdessä muistetaan hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia. Hänen otteensa psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen, lukemisen ja kirjoittamisen hyvää tekevän vaikutuksen huomioiva. Claes Anderssonin muistokirjoituksen on lehteemme laatinut hänen eduskunta-avustajansa Aija Andersson.

Lehden kirjallisuusterapeuttinen harjoitus ammentaa Anderssonin nimeä kantavasta runosta. Runo ja harjoitus kutsuvat kohtaamaan omat nurjat puolet ja houkuttelevat huumorin avulla esille eteenpäin kantavia puolia meistä jokaisesta. Runon suomennokseksi valittu Leena Sippolan suomennos kirjasta Parantava runo (1985, Tammi) kunnioitukseksi Sippolan uranuurtavaa työtä suomalaisen kirjallisuusterapian parissa.

Lehdestä löytyy tuttuun tapaan kirja-arvioita. Sivunsa saa Juhani Ihanuksen kattavan teoksen Transformative Words arvio. Anja Snellmanin romaani Kaikkien toiveiden kylä vie aistivoimaisesti Kreetan menneisyyteen ja nykyisyyteen ja kertoo ennen kaikkea ystävyyden voimasta. Heli Hulmin Luopumisharjoituksia pohtii irti päästämistä kolmen naisen elämänkohtaloiden kautta. Sari Kortesojan runot teoksessa Stressaantunut koralli haalistuu ja Marja-Leena Mäkelän runot teoksessa Hitaasti huomiseen antavat uskoa sanojen voimasta toipumisessa ja elämänpolkujen tarkastelussa.

Jaana Raution taitto on jo toistamiseen ilo silmälle. Uusi tuttavuutemme paino- ja postitustyössä on tallinnalainen Printon.

Kiitos kaikille kirjoittajille ja lehteä tehneille!

Antoisia lukuhetkiä ja luovuuden lentoa!

Silja Mäki

Kirjallisuusterapia-lehden vastaava päätoimittaja

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Kirjallisuusterapia-lehti ilmestynyt

Syksyn Kirjallisuusterapia-lehden teemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri luovien terapioiden muodoissa – tai pikemminkin kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Mukana ovat tanssi-liiketerapia, taideterapia ja musiikkiterapia.

Toisena teemana lehdessä ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Sanataideopetuksen raja kirjallisuusterapeuttiseen toimintaan on veteen piirretty viiva. Lisäksi Päivi Kosonen päättää kolmiosaisen artikkelisarjansa hoitavasta lukemisesta.

Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia.

Lehdestä tarkempaa tietoa näiden sivujen kohdassa Kuulumisia.

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Antoisia lukuhetkiä!

Kirjallisuusterapia-lehdestä 1-2/2018 poimittua

Tässä muutama ote tuoreen Kirjallisuusterapia-lehden 1-2/2018 pääkirjoituksestani:

 

Hyvä Lukija,

tämän Kirjallisuusterapia-lehden kaksoisnumeron teemana on hulluus. Aihe sai alkunsa Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n viime vuoden elokuun Taiteiden yön Kallion kirjaston ohjelmasta, jossa Karoliina Maanmieli ja muu Jyväskylän monitieteisen Kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkoston tutkijaryhmä esitteli mielisairaalamuistoprojektiaan. FT Saara Jäntin luotsaama tutkijaryhmä tutkii aihetta Koneen Säätiön rahoittamana ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kanssa yhteistyössä vuosina 2014-15 kerätyn muisteluaineiston pohjalta.

Sana hulluus saattaa kuulostaa provosoivalta tai negatiiviselta. Se ei kuitenkaan ole tarkoituksemme. Pikemminkin haluamme tässä lehdessä käyttää tätä sanaa kaikella lämmöllä ja myötätunnolla, ehkä jopa hieman huumorin pilkettä silmäkulmassa. Mukana on vahvana se ajatus, että mielen järkkyminen – oli sitten kysymys lievästä masennuksesta, vakavasta psykoosista tai mistä tahansa siltä väliltä – on mielen terve ja ymmärrettävä reaktio vaikeaan, ehkä pitkäänkin jatkuneeseen kuormittavaan ja stressaavaan tilanteeseen. Osalla taustalla saattaa olla pidempi sukupolvien jatkumo pahaa oloa ja geneettistä rasitusta, myös taakkasiirtymää. Mielen järkkyminen antaa mahdollisuuden pysähtyä ja kuunnella, mitä minulle oikeasti kuuluu, kuka olen ja mitä haluan elämältä.

Karoliina Maanmieli vie meidät artikkelinsa myötä tutustumaan mielisairaalamuistoihin. Yksinä parhaimmista kokemuksista muistoissa mainitaan mahdollisuudet osallistua erilaisiin taideterapeuttisiin toimintoihin, myös kirjoittamiseen liittyviin.

Osin humoristisen, ehkä tragikoomisen, sävyn aiheeseen tuo Jaana Huldénin arvio Petteri Pietikäisen kirjasta Hulluuden historia, jossa hullutuksia tosiaan riittää. Meille tämän lehden lukijoille lienee tärkeä Huldénin terapioiden ja ihmisen kuuntelemisen tärkeyden puolustus, joka puuttuu kirjasta kokonaan. Toivottavasti tulevat sukupolvet eivät aikanaan lue meneillään olevan sote-uudistuksen vaikutuksista vastaavanlaisina hullutuksina. Menneestä kannattaisi nyt ottaa oppia ja päättäjien kuunnella myös mm. mainitun mielisairaalamuistoprojektin esiin nostamia näkökulmia hoidon laadusta.

Kirja-arvioissa on runsaasti asiaa hulluus-teemaan liittyen. Viime aikoina on julkaistu paljon kirjoja masennuksen ja muunlaisen psyykkisen sairastumisen ja paranemisen kokemuksista. Nämä ovat tärkeitä avauksia sille, että tabut mielen sairauksista vähitellen murtuvat.

Antoisia lukuhetkiä, leskenlehtien ja krookusten hohtaessa samaa kevään keltaista kuin lehden kannen Arja Leinosen hieno maalaus!

Silja Mäki

 

Antoisia hetkiä lehden parissa!

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Lehti on nyt myytävänä myös Reunan kirjakaupassa, www.reunalla.fi

 

Kirjallisuusterapia-lehti 1-2/2018 on ilmestynyt

Kirjallisuusterapia-lehti 1-2/2018 on ilmestynyt

Kevään Kirjallisuusterapia-lehden teemoina ovat mm. hulluuden historia, mielisairaalamuistot sekä hoitava lukeminen ja fiktion kirjoittamisen tuoma eheyden kokemus. Lisäksi arvioita kirjoista, jotka käsittelevät mm. masennuksesta toipumista, huijarisyndroomaa, muistoja ja selkorunoja.

Lehden sisällöstä hieman tarkemmin näillä sivuilla kohdassa Kuulumisia.

Antoisia lukuhetkiä!

Lehteä voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Lehti on nyt myynnissä myös Reunan kirjakaupassa, www.reunalla.fi

 

Kirjallisuusterapia-lehdestä 2/2017 poimittua

Uusi Kirjallisuustapia-lehti (2/2017) on ilmestynyt.

Suomen juhlavuoden lehden teemoina ovat mm. lukemisen hyvää tekevä vaikutus, kokemustarinoita ja koskettavia kirjoja 100-vuotiaasta Suomesta, satukuningatar Anni Svan, taakkasiirtymät, dissosiaatiohäiriö, elämäkerallinen kirjoittaminen sekä kotiteemaisen kirjoituskilpailun satoa osa II.

Juhlavuoden kunniaksi lehti on tavallista tuhdimpi. Näin ei ollut alun perin tarkoitus, mutta tekstejä kertyikin rutkasti, ja osa niistä jäi seuraavaan lehteen.

Tässä ote lehteen kirjoittamastani pääkirjoituksesta:

Suomi on perinteisesti kirjojen ja lukijoiden maa. Nyt saamme kuitenkin olla huolissamme etenkin lasten ja nuorten vähenevästä lukemisesta ja heikkenevästä lukutaidosta somen jyrätessä. Meillä kirjallisuusterapian ammattilaisilla on mahdollisuus olla avainasemassa viemässä lukemisen hyvää tekevää sanomaa maailmalle, ei ehkä laajassa mittakaavassa, mutta sitäkin arvokkaampina yksittäisiä asiakkaita tai ja ryhmiä koskevina kohtaamisina.  

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat kirjallisuusterapian kaksi tärkeintä aluetta. Meillä Suomessa terapeuttisia kirjoittamistekniikoita on käytetty ja kehitetty paljon ja niistä on kirjoitettu julkaisuissamme. Lukemisen hoitava vaikutus on jäänyt niiden katveeseen, vaikka lukeminen on toki käytännössä kulkenut kaiken aikaa mukana kirjallisuusterapeuttisessa toiminnassa. Myös varsinaisten lukuterapeuttisten menetelmien kehittämiselle ja dokumentoinnille on tilausta.

Lukemisen hoitavaan vaikutukseen perehtynyt kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen avaa tässä lehdessä kolmiosaisen artikkelisarjan, jossa hän tarkastelee, mitä annettavaa lukemistutkimuksilla on kirjallisuusterapeuttiseen työhön ja toisaalta, mitä kirjallisuusterapeuteilla on tarjottavana lukemista koskevaan monitieteiseen keskusteluun. Artikkelisarjan kaksi seuraavaa osaa julkaistaan kahdessa seuraavassa lehdessä.

Sadut ja myytit sekä runot ja tarinat ovat hyviä välineitä tunteiden ja erilaisten sukupolvien välisten kokemusten ja siirtymien käsittelyyn. Suomi 100 -teemaan sekä satuihin liittyy tässä lehdessä Sirpa Kivilaakson artikkeli Anni Swanin satusymboliikasta sekä perhedynamiikkaa ja roolinvaihdoksista itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Taakkasiirtymäilmiö ja sotakokemukset ovat maamme rankempaa historiaa ja kokemusmaailmaa. Näitä valotan arvioissani Pirkko Siltalan ja Ville Kivimäen kirjoista. Kuten Siltala (2016, 78) kirjoittaa, taakkasiirtymän voima murtuu dialogin moniäänisyydessä ja tarinallisuudessa.

Antakaamme siis tarinallisuudelle ja dialogien moniäänisyydelle tilaa!

Lehden kannessa on Auli Rantalan upea maalaus Helsingin Taideyhdistys ry:n juhlajulkaisusta Luovuuden mielikuvia. Myös julkaisusta lisää lehdessä.

Lehden voi tilata osoitteesta jasenasiat.kirjallisuusterapia@gmail.com

Juhlallisia lukuhetkiä!