Hyvää naistenpäivää, ihanaiset Ruususet!

Prinsessa Ruusunen sopi hyvin naistenpäivään saduksi aikuisten Satujen salaisuudet -ryhmääni, jossa sadut toimivat virikkeinä keskusteluun, kirjoittamiseen ja itsetutkiskeluun.

Satua Ruususesta on joskus sanottu tylsäksi, saduksi, jossa ei tapahdu mitään ja jossa vain nukutaan. Ryhmäni naiset todistivat tänään jotain aivan muuta. Satu näyttäytyi dramaattisena, piikikkäänä ja pulssia nostattavana. Piikkien lomasta löytyi hyväksyntää ja anteeksiantoa.

Ruusunen näyttäytyi vahvasti itsenäistymisen satuna, niin kuin se on psykoanalyyttisestikin tulkittu. Sadan vuoden uni puhutteli ryhmää kovasti. Uni nähtiin myös masennuksena, orjantappurat linnan ympärillä ahdistuksena. Osallistujia innosti murrosiän sadan vuoden unen kokemuksesta johdettu ajatus siitä, että aikuisen elämässäkin on hiljaisia ja toiminnallisempia kausia. Välillä voi olla kuin unessa, kunnes taas herää sisäiseen tai ulkoa tulevaan muutokseen ja saa mahdollisuuden kasvaa henkisesti.

Sadun myötä päädyttiin pohtimaan rooliodotusten ristiriitoja miesten ja naisten välillä ja sitä, miten vanhempien suhtautumiset vielä meihin vaikuttavat. Mitä siitä seurasi, kun äiti ei pystynyt toteuttamaan unelmiaan? Tyttärellä on ollut mahdollisuus niitä toteuttaa, mutta se voi tapahtua vain repivästi ja häpeää tuntien. Ehkä seuraava sukupolvi jo pääsee tässä asiassa helpommalla.

Prinssistä sukeutui jungilainen Itse, ihmisen syvin ja sisin olemus, jonka voi löytää vasta riittävän kypsässä iässä. Itse voisi olla myös se, mikä on tallessa linnassa silloinkin, kun orjantappurat kasvavat linnan ympärille ja muu maailma miltei unohtaa linnan olemassaolon.

Alkuperäisen kansansadun lisäksi tutkittavana oli Johanna Venhon sadun uudelleen tulkinta Juri Nummelinin toimittamasta kirjasta Sadan vuoden unet. Satuja aikuisille (2017). Siinä Ruusunen on nuori nainen Aura, jota kummi pyytää leikkaaman leipää terävällä leipäveitsellä. Tästä seuravat haaveri sormeen ja symbolinen sadan vuoden uni. Mutta aina on olemassa muutoksen mahdollisuus.

Niin Ruususen kuin kaikkien muidenkin satujen syvin sanoma on, että muutoksen täytyy tapahtua. Ihmisen täytyy itsenäistyä ja kohdata maailma. Jokainen kriisi on mahdollisuus ja jokaisen kriisin ja pitkänkin unen, kuten masennuksen, jälkeen voi ikään kuin syntyä uudelleen uuteen elämänvaiheeseen.

Ihanaista naistenpäivän iltaa kaikille naisille! Olkaamme Ruususia, jotka löytävät oman tiensä ja toteuttavat unelmiaan.

___

Seuraava Suomen Valkonauhaliiton järjestämä Satujen salaisuudet -ryhmä alkaa syksyllä 2018.

Lähde: Nummelin, Juri (2017) Sadan vuoden unet. Satuja aikuisille. Helsinki: Jalava.