Satuterapiaryhmä etäyhteydellä

Satujen salaisuudet

Sadut itsetuntemuksen ja voimaantumisen välineinä

Taruterapiaryhmä aikuisille

Voisiko elämän tiivistää satuun?

Haluatko kokeilla uutta tapaa tarkastella elämääsi?

Kaipaatko hengähdystaukoa koronalta tai mahdollisuutta jakaa sen herättämiä tuntoja?

Entäpä millainen satuhahmo korona olisi?

Torstaisin 1.10.2020 alkaen 8 krt klo 14-16 Zoom-etäyhteydellä

Ryhmä on osa Suomen Valkonauhaliiton toimintaa.

Jo aiemmin saturyhmässä mukana olleita ajatellen osin uudet sadut tai uudet näkökulmat tuttuihin satuihin.

Lisätietoja esitteestä

Kuva Katinka Tuiskun kirjasta Kuun ja Auringon lapset

Satujen saari häämöttää jo

Ryhmä on ikävä kyllä peruttu, koska Mustasaari on koko kesän kiinni koronavirustilanteen vuoksi. Tervetuloa mukaan kesällä 2021!

Satujen saari

Sadut itsetuntemuksen ja voimaantumisen välineinä

Ke 5.8., to 6.8., ke 12.8, to 13.8.2020 klo 16.30–19.30
Mustasaaren toimintakeskuksessa Seurasaaren selällä Helsingin edustalla

Ryhmä toteutuu, mikäli koronaviruspandemia on hellittänyt ja on luvallista ja turvallista kokoontua pienellä ryhmällä.

Voisiko elämän tiivistää satuun?
Mikä on lempisatuhahmosi?
Inhottaako tai vihastuttaako joku satuhahmo sinua?
Millaisella saarella satuhahmosi mielessäsi seikkailevat?
Jaatko mielelläsi ajatuksiasi ja kokemuksiasi
samanhenkisten ihmisten kanssa?

Tule seikkailemaan mielesi saarelle satujen lukemisen, niiden pohjalta kirjoittamisen ja tästä viriävien keskustelujen innoittamana.

Ilmoittautuminen 28.7.2020 mennessä silja.maki@saunalahti.fi tai 050 313 1027

Lisätietoja esitteestä

 

Hyvää naistenpäivää, ihanaiset Ruususet!

Prinsessa Ruusunen sopi hyvin naistenpäivään saduksi aikuisten Satujen salaisuudet -ryhmääni, jossa sadut toimivat virikkeinä keskusteluun, kirjoittamiseen ja itsetutkiskeluun.

Satua Ruususesta on joskus sanottu tylsäksi, saduksi, jossa ei tapahdu mitään ja jossa vain nukutaan. Ryhmäni naiset todistivat tänään jotain aivan muuta. Satu näyttäytyi dramaattisena, piikikkäänä ja pulssia nostattavana. Piikkien lomasta löytyi hyväksyntää ja anteeksiantoa.

Ruusunen näyttäytyi vahvasti itsenäistymisen satuna, niin kuin se on psykoanalyyttisestikin tulkittu. Sadan vuoden uni puhutteli ryhmää kovasti. Uni nähtiin myös masennuksena, orjantappurat linnan ympärillä ahdistuksena. Osallistujia innosti murrosiän sadan vuoden unen kokemuksesta johdettu ajatus siitä, että aikuisen elämässäkin on hiljaisia ja toiminnallisempia kausia. Välillä voi olla kuin unessa, kunnes taas herää sisäiseen tai ulkoa tulevaan muutokseen ja saa mahdollisuuden kasvaa henkisesti.

Sadun myötä päädyttiin pohtimaan rooliodotusten ristiriitoja miesten ja naisten välillä ja sitä, miten vanhempien suhtautumiset vielä meihin vaikuttavat. Mitä siitä seurasi, kun äiti ei pystynyt toteuttamaan unelmiaan? Tyttärellä on ollut mahdollisuus niitä toteuttaa, mutta se voi tapahtua vain repivästi ja häpeää tuntien. Ehkä seuraava sukupolvi jo pääsee tässä asiassa helpommalla.

Prinssistä sukeutui jungilainen Itse, ihmisen syvin ja sisin olemus, jonka voi löytää vasta riittävän kypsässä iässä. Itse voisi olla myös se, mikä on tallessa linnassa silloinkin, kun orjantappurat kasvavat linnan ympärille ja muu maailma miltei unohtaa linnan olemassaolon.

Alkuperäisen kansansadun lisäksi tutkittavana oli Johanna Venhon sadun uudelleen tulkinta Juri Nummelinin toimittamasta kirjasta Sadan vuoden unet. Satuja aikuisille (2017). Siinä Ruusunen on nuori nainen Aura, jota kummi pyytää leikkaaman leipää terävällä leipäveitsellä. Tästä seuravat haaveri sormeen ja symbolinen sadan vuoden uni. Mutta aina on olemassa muutoksen mahdollisuus.

Niin Ruususen kuin kaikkien muidenkin satujen syvin sanoma on, että muutoksen täytyy tapahtua. Ihmisen täytyy itsenäistyä ja kohdata maailma. Jokainen kriisi on mahdollisuus ja jokaisen kriisin ja pitkänkin unen, kuten masennuksen, jälkeen voi ikään kuin syntyä uudelleen uuteen elämänvaiheeseen.

Ihanaista naistenpäivän iltaa kaikille naisille! Olkaamme Ruususia, jotka löytävät oman tiensä ja toteuttavat unelmiaan.

___

Seuraava Suomen Valkonauhaliiton järjestämä Satujen salaisuudet -ryhmä alkaa syksyllä 2018.

Lähde: Nummelin, Juri (2017) Sadan vuoden unet. Satuja aikuisille. Helsinki: Jalava.

 

Satujen avulla voi pysäyttää sarjamurhaajan

Satujen avulla voi pysäyttää ellei jopa parantaa sarjamurhaajan. Näin on, mikäli on uskomista Tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Arabialaisen satukokoelman kehyskertomuksen mukaan julma kuningas menee naimisiin iltaisin ja mestauttaa vaimonsa aamuisin. Viisas vaimo, visiirin tytär Shahrazadin alkaa kertoa kuninkaalle satuja, jotka jättää aina aamuisin kesken. Kuningas ei voi mestauttaa häntä, koska ei kuulisi kiehtovia tarinoita loppuun. Näin kuluu kolme vuotta, ja vaimo esittelee kuninkaalle kolme satujen lomassa syntynyttä poikaa. Kuningas rakastaa vaimoaan ja lapsiaan. Sarjamurhaaja on parannettu.

Tuhannen ja yhden yön tarinat olivat aiheena Satuja kapakassa tapahtumassa 8.5.2017 ravintola Oivassa Helsingin Kalliossa. Idean äiti, sosiaalityöntekijä ja kirjallisuusterapiaohjaaja Kirsi Marttinen johdatti meidät kuulijat satukokoelman ideaan ja luki meille näitä satuja.

Marttinen on opiskellut kirjallisuusterapiaa Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden ja Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen järjestämässä Kirjallisuusterapian perusteet -koulutuksessa. Hän innostui siellä erityisesti pitämästäni satuterapiaoaosuudesta ja on vienyt luovasti satujen sanomaa eteenpäin.

Tuhannen ja yhden yön tarinat kuvaavat meille tutumpien kansansatujen tapaan kaikkia elämän alueita, kuten lapsen ja vanhemman suhdetta, parisuhdetta, aikuiseksi kasvamista sekä elämää miehenä ja naisena. Katkeruus, kateus ja anteeksianto – kaikki kuuluvat palettiin.

Eniten meitä kuulijoita puhutteli satu Sindbad Merenkulkijasta, jossa päähenkilö hyvää hyvyyttään ottaa selkäänsä kannettavakseen huonokuntoisen vanhuksen. Vanhus tarraakin hänen kaulaansa kiinni jaloillaan eikä hänestä niin vaan pääse eroon. Terapeuttisesti jokainen voi miettiä, mikä on hänen oma vanhuksensa – ehkä jokin riippuvuus, pakkomielle tai fobia tai pienempi pinttynyt toiminta- tai ajattelutapa. Yhden paikalla olijan mieleen nousi, että se lienee nykypäivänä monelle työ, joka vie kaiken huomion ja estää elämästä täydesti.

Marttinen luki satuja pääasiassa arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttilan suoraan arabiasta suomentamasta laitoksesta Tuhat ja yksoi yötä (2010). Saimme todeta kielen olevan raikas ja käännöksen jotenkin suorasukaisempi kuin monen kielen kautta suomennetut versiot. Mainiota oli kuulla myös Marttisen muisteluita entisestä koulutoveristaan Hämeen-Anttilasta, jonka hän muisti nerona, joka tiesi kaikesta kaiken.

Satuja kapakassa saadaan kuulla Oivassa vielä 5.6.2017 klo 18.00 alkaen. Satuja kapakassa on luvassa myös Arts go to the Kapakka -festivaalailla elokuussa Helsingissä sekä Oulun Muusapäivillä 12.8.2017 ravintola Tubassa. Kirsi Marttiselle saa esittää toiveita saduista. Tietoa tapahtumista löytyy myös osoitteesta www.kirjallisuusterapia.net

Suosittelen lämpimästi!

Tämä teksti oli hieman muutetussa muodossa Kallio-lehdessä 17.5.2017. Lehden toimittaja bongasi jutun Kirsi Marttisen vinkistä nettisivuiltani ja pyysi julkaisulupaa. Hassua!

KUVA: Pirjo Arvola

 

 

Tirlittan ryhmän tuntoja tiivisti

Tirlittan ryhmän tuntoja tiivisti

TIRLITTAN LENSI KANAVAAN,

TIRLITTAN UPPOSI,

TIRLITTAN NOUSI PINNALLE,

TIRLITTAN HENGITTI.

(Paloheimo 1975, 5.)

Suomen Valkonauhaliiton aikuisten taruterapeuttinen ryhmäni Satujen salaisuudet päättyi tänään. Käsittelimme tällä viimeisellä kerralla yhden ryhmän jäsen toiveesta Oiva Paloheimon (1953/1975) satua tai lastenromaania Tirlittan. Orpotyttö ihmisten maailmassa.

Kirja kertoo tytöstä, jonka kotitaloon iskee salama. Kaikki perheenjäsenet sinkoutuvat kuka minnekin. Tirlittan lentää kanavaan, josta hän kömpii ylös ja lähtee orpona yöpuvussaan vaeltamaan avaraan maailmaan. Sadussa on kansansadun elementit: yksinäinen sankari mahdottoman edessä, auttajat matkan varrella ja onnellinen loppu. Tirlittan löytää lopulta vanhempansa, ei olekaan orpo.

Monelle ryhmän jäsenelle tarina näyttäytyi ensin kovin synkkänä, pelkkinä vastoinkäymisinä. Tapahtumia ja henkilöitä tarkemmin tutkittaessa löytyi myös positiivisia ja toivoa antavia puolia, ennen kaikkea auttajia.

Hylkäämisen kokemus nousi sadussa voimakkaasti esille. Satu nähtiin myös selviytymistarinana, jollaisena se rinnastui etenkin Hannuun ja Kerttuun. Satu koettiin myös henkisenä, oman henkisen äidin ja isän löytämisen matkan kuvauksena. Yhteyden vanhempien olemukseen voi saada vaikka eläkeiän kynnyksellä. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Keskusteluun nousi erityisesti muutama tarinan yksityiskohta. Talon hajoaminen nähtiin vanhempien riitana, jonka seurauksena Tirlittan karkasi kotoa.

Eniten puhuttiin kohtauksesta, jossa Tirlittan pestautuu apulaiseksi erikoiselle iäkkäälle ja alkuun pahasuiselle naiselle. Nainen sairastaa luuvaloa ja on siksi joutunut linnoittautumaan taloonsa ja vuoteeseensa. Hän yrittää hoitaa luuvaloaan ja sen aiheuttavaa kipuaan hämäkäkeillä, ampiaisilla ja muilla ötököillä, jotka kiipeilevät huoneen seinillä ja pistävät häntä.Luuvalo nähtiin esimerkiksi yksinäisyytenä tai psyykkisinä ongelmina, ötökät harhoina.

Tirlittan polttaa vahingossa naisen talon, ja luuvalo katoaa. Nainen pystyy taas kävelemään. Hän on niin kiitollinen Tirlitanille, että lahjoittaa tälle tukuittain rahaa, jolla tämä voi rakennuttaa uuden talon salaman pirstaleiksi iskemän tilalle. Tulipalon tulkittiin puhdistavan jotain tärkeää.

Ennen tätä loppukohtausta Tirlittan pestautuu vielä sirkukseen, jossa hän yltää yhä huimempiin suorituksiin. Lopulta hän putoaa nuoralta ja murtaa selkänsä. Hän kuitenkin selviää. Ryhmässä pohdittiin, onko tämä kuvaus siitä, miten ihminen saattaa kurkottaa aika vain korkeammalle, jotta hänet huomattaisiin ja hänestä pidettäisiin.

Lopuksi kurkistimme Oiva Paloheimon elämään. Tarina on nähty avainromaanina, joka peilaa kirjailijan kokemusta kahdesta tuskallisesta avioerosta: perheenjäsenet ovat lennelleet kuka minnekin ja yhteys katkennut. Paloheimo on jatkanut yksin, levottomana, alkoholisoituneenakin taiteilijasieluna eteenpäin kuin sadun Tirlittan – ja aina on joku auttanut tiukan paikan tullen ja elämä jatkunut.

En usko, että olisimme saaneet tarinasta niin paljon irti ilman kansansatujen taustaa. Toisaalta tarina tiivisti hyvin ryhmässä käsiteltyjä teemoja.

Ryhmän jäsenet kokivat Tirlittanin tarinan niin rikkaana, että siihen voi palata monta kertaa. Sen voi lukea usean kerran eri mielentiloissa, ja aina avautuu jotakin uutta. Näinhän hyvä satu toimii.

 

 

 

Valtakunnan psykagogin tehtävä haussa

Tehtävänä valtakunnan nostaminen epätoivon suosta. Keinona valoisien näkökulmien tarjoaminen. Työvälineenä sadut.

Ohjaamassani aikuisten taruterapiaryhmässä Satujen salaisuudet keskusteltiin kansansatujen myötä siitä, miten media pursaa negatiivisia uutisia ja pessimismiä suorastaan lietsotaan: talous on kuralla, rikkaat lähtevät pois maasta, Suomi slummiutuu, lapset eivät enää opi puhumaan, koska pelaavat liikaa tietokonepelejä ja vuorovaikutus aikuisten kanssa puuttuu, nuoret uppoavat nettiin, turvapaikanhakijat raiskaavat teinityttöjä, sota uhkaa…

Kerroin ryhmätapaamisen teoriaosuudessa antiikin Kreikan psykagogin ammatista. Psykagogi oli eräänlainen opettajan ja sielunlääkärin yhdistelmä. Hän oli arvostettu henkilö, jolla oli lupa lausua kauniita sanoja (logos kalos). Näillä sanoilla oli Platonin mukaan puhdistava vaikutus ja ne loivat sieluun uusia kuvitelmia, jotka auttoivat jäsentämään itseä.

Ryhmä innostui psykagogin käsitteestä ja lähti miettimään, että sellaista henkilöä tarvittaisiin Suomeen juuri nyt – valtakunnan psykagogia, visionääriä, joka terapoisi koko valtakuntaa, nostaisi kaiken kansan kuultavaksi positiivisia asioita ja tarjoaisi uudenlaisia näkökulmia. Hän kertoisi, missä me olemme hyviä. Hän loisi toivoa siihen, että tästä taloudellisesta tilanteesta mennään eteenpäin ja että etenkin lapsilla ja nuorilla on tulevaisuus. Tämän hän tekisi muun muassa satujen avulla.

Minua on aina viehättänyt psykagogin käsite. Toivon, että voin psykoterapeutin ja kirjallisuusterapeutin työssäni sekä aikuiskouluttajana – myös opettajan pätevyyden omaavana – olla jotakin sen kaltaista. Valtakunnan psykagogin toivon löytyvän jostain muualta. Kokemuksiani satujen hyvää tekevästä vaikutukseta voin hänelle mielelläni jakaa.

Sillä välin, kun laajemman tehtävän haltuunsa ottavaa psykagogia etsitään, toivon, että jokainen voi olla oma psykagoginsa. Toivon, että jokainen voi löytää elämästään ja arjestaan hyviä asioita, valopilkkuja, ja ravita itseään kauniilla sanoilla. Sisäisen kauneuden ilmentymiä sen laajennetussa merkityksessä on mahdollista löytää vaikkapa kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja musiikista, mutta miksei myös luonnosta, ystävistä, lapsen hymystä tai koiran hännä heilautuksesta. Toivottavasti voimme olla psykagogeja myös toisillemme: kannustaa, kiittää ja luoda toivoa.

♦♦♦

Lisää psykagogista voi lukea Juhani Ihanuksen julkaisuista Toinen (1995), Sanat että hoitaisimme (2009) ja Kirjallisuusterapia-luvusta kirjasta Psykoterapiat (2012). Jotakin löytyy myös artikkelistani Kirjoitan itselleni saaren kirjasta Altaalla. Juhani Ihanuksen juhlakirja (2014).

Seuraava taruterapeuttinen ryhmä toteutuu Mustasaaressa Helsingin edustalla kesäkuussa 2016. Pitkä talviryhmä alkanee taas syyskuussa.

Kesän 2016 omaelämäkerrallinen kirjoittajakurssi Kreetalla täyttyi alta aikayksikön.

Ariadnen kynän kärjellä 

Omaelämäkerrallinen kirjoittajakurssi Kreetalla

Agios Nikolaoksessa 12.-19.6.2016

Luovaa kirjoittamista, kirjallisuusterapiaa ja taruterapiaa yhdistävällä kurssilla on mahdollista valita lähestymistavaksi joko tavoitteellisempi kirjoittaminen tai itseä hoitava puoli. Kurssilla peilataan oman elämän labyrintteja antiikin Kreikan mytologiaan ja Kreetan historiaan.

ESITE Agios Nikolaos Kreeta 2016

Ryhmä on täynnä. Seuraavaa ryhmää suunnitellaan kesäkuuksi 2017. Tarkempia tietoja loppuvuodesta.

Satujen salaisuudet helmikuusta 2016 alkaen

Satujen salaisuudet

Sadut itsetuntemuksen ja voimaantumisen välineinä

Taruterapiaryhmä aikuisille

Suomen Valkonauhaliitto, keskiviikkoisin 3.2.2016 alkaen klo 17.30-19.30

Ryhmä on on alkanut. Seuraava ryhmä alkaa näillä näkymin syyskuussa 2016.

Tutustu esitteeseeen

Taruterapeuttinen ryhmä myös kesäkuussa 2016 Mustasaaressa Helsingin edustalla.